Enndugol men e Pijooje Jannde
Duɗal baawal reenaade
Duɗal sukaaɓe lesɗi ko nokku keeriiɗo mo sukaaɓe kala nganndiraa heen goongɗinaare mum en. Kuuɗe janngingol men ina poti waɗde nokku moƴƴo e moƴƴere ngam sukaaɓe fof njande.
Min ina nodda sukaaɓe mon e ɓesngu mum en ngam janngude hoore mum en, e teeŋtinde ƴellitaare mum en e haajuuji mum en. Joomiraawo e jaajgol ko ɓangteende kuuɗe janngingol men.
Feere Janngude Hooreeɓe
Tagoore, jaajgol, e jaajgol, sukaaɓe ina njokkondirta e karallaagal haala, jiimde, renndo, e ganndal. Kuuɗe kala ko waɗde ngam ɓeydaare haajuuji mum en e sosde mbaawkaaji mum en e ɓesnguuji garooji.
Kuuje janngingol men ina mawnina ƴellitaare sukaaɓe kala, e ɓeydaare jamiroore hoore mum en, ko ɓuri teeŋtude e janngude e jam.
Habarɗe Janngirde Amen
Wakkatiiji Hoddugol
Altine, Talata, Altine, Jammba
- Subaka : 8h20 - 11h45
- Feccere Ngol : 13h50 - 16h35
- Cukaali Fanngaaɓe : 14h45 - 16h35
Daaɗirgol Клаasaji
Njaajeendi janngirde nayi
- Cukaali tokosɓe (2-3 duuɓi)
- Cukaali fanngaaɓe (3-4 duuɓi)
- Cukaali hakkundeeji (4-5 duuɓi)
- Cukaali mawɓe (5-6 duuɓi)
Kuugal Amen
Jannginooɓe ɓe njaltinaama
- Jannginooɓe anndaaɓe
- ATSEM ngam kala klas
- Gollotooɓe keeriiɗe (RASED)
- AESH ngam janngooɓe jeyaaɓe
Janngirde cukaali tokosɓe ɗon jaɓɓa sukaaɓe diga duuɓi 2 haa 6, nden ɗon laato yooɓre arandeere mawnde nder janngirde maɓɓe. Habarɗe amen waɗiraama ngam hokkugo nokkuure janngirde nde ɗon mari limngal e deenal, ngam wallugo janngirde.
Kuuɗe jannginirde
Ardiiɗo: Olivier HERGUEUX
Ko kanko woni ardiiɗo, kadi ko o jannginoowo. Omo reena golle duɗal ngal, e fuɗɗugo kuuje kesi e reena shar’uuji. Omo jokkondiri e hooreejo wuro. Ko o ardiiɗo duɗal ngal ngam waktuuji jowitiige e duɗal ngal (jamma e kikkaŋa). Ngam hawrude e makko walla yamiroore, naɓu waktu e telefoŋ walla e e-mail, e balɗe makko ɗe o jokkata (Alet e Talaata).
Jannginooɓe / Joomum janngirde:
Ko Jaŋde Nationale jokkati ɓe. Jannginoowo ko kanko woni jaabutowo dow aadee dow kala ko yowitii e janngugol suka maa, janngirɗe mum e nguurndam janngirde.
ATSEM / Jaagorɗe Gure Jeɗɗeeje e Duɗal Jannginoowo:
Ko Mairie jokkati ɓe. Ɓe hokkata jannginooɓe ballal mawngal e saa'a janngirde ngam sifaade e reenugo golle. Ɓe mbaɗata kadi golle laɓɓinaande e laaɓal. Ko ɓe ardiiɓe sukaaɓe e saa'a kanteere (durol) janngirde.
AESH / Accompagnant d'Élèves en Situation de Handicap:
Ko Jaŋde Nationale jokkati ɓe. Ɓe jokkondirta e sukaaɓe ɓe ngaddanta MDMPH haajuuji keewɗi.
RASED / Réseau d'Aide Spécialisée aux Enfants en Difficulté:
Ko psychologue janngirde e jannginooɓe ɗiɗo annduɓe ngam jokkondirde e sukaaɓe ɓe ngaddanta haajuuji janngirde keewɗi.
Tel: 04 72 65 39 94
Kuuɗe Durol = Coordinatooɓe e gollooɓe:
Ko Mairie jokkati ɓe. Ɓe jokkondirta e sukaaɓe ma en e saa'a durol (subaka, fittaandu, e jamma). Ɓe hokkata ɓe golle keewɗe.
Tel: 06 74 71 53 99
Jaagorɗe goɗɗe mawɗe ngam duɗal ngal gollaade no haanirta nii:
- Gardiiɗo duɗal ngal.
- Jaagorɗe laɓɓinaande e jaagorɗe kanteere.
Ko Mairie jokkati ɓe.
Kala mawɓe duɗal ngal ngaddanaaka ko haajuuji sukaaɓe, ɓe ŋata, ɓe mawnina.
Yerama balɗe jangirde
1
8h20 - 8h50 : Ndenndal
Wakkati tabitiiɗo ngam heɓɓude kala neɗɗo. Ɓiɓɓe arata seeɗa seeɗa, ɓe tawtoree golle fijooji e koye mum en walla e ardiiɓe. Ndeeɗoo wakkatiɗa hokkata feere ngam yahrude e jam gila galle haa jangirde.
2
8h50 - 10h00 : Dental e golle
Aadaaji subaka (noddugol, ñalngu, weeyo), caggal ɗuum golle janngirɗe e pelle tokosel. Ɓiɓɓe yahata e golle feere feere ngam jaɓɓaade tolno maɓɓe: binndol, limooje, natal, ɗemngal.
3
10h00 - 10h30 : Foottorde
Wakkati fooftorde e jokkondire e nder gaa gaa jangirde. Ɓiɓɓe ɓesdata yahdu maɓɓe fof, ɓe janngoo laabi nguurndam go’o rewrude e fijooji go’o.
4
10h30 - 11h45 : Golle janngirɗe
Yaggondirgol janngirɗe e golle feere feere: anndude aduna, janngirɗe jimɗi, golle ɓalli, walla poroje kilasi. Wakkati janngugol defte e jimɗi ko adii yahdu.
5
13h50 - 15h30 : Wakkati janngirɗe
Caggal-balɗe ko ngam golle e poroje kilasi. Ngam sukaaɓe, yahiɗde walla wakkati deeƴde moƴƴi ngam haajeeji kala neɗɗo.
6
15h30 - 16h35 : Foottorde e yahdu
Foottorde sakkiiɗe, golle tokosel caggal ɗuum aadaaji feere ngam yahdu. Wakkati yeewtere hakkunde jannginooɓe e waalidiiji ko faati e balɗe waɗɗe.
Diiwal Njangirde
Njangirde sukaaɓe ɓii-leelooɓe fawii ko e diiwe joye mawɗe, ɗe wallittaɓe ɓamtaare mum en e jam. Kala diiwal ina jannginee ñalnde kala e golle fijirde e golle ɗe sukaaɓe njanngirta.
Huutoraade Ɗemngal
Njangirde ɗemngal haalanaangal e winndaangal
- Haala haala keewka
- Konnguɗi ɓeyɗa
- Tawde binndol
- Deftal e binndol
Waɗde e hollaade hoore mum e golle ɓanndu
- Wootere ɓanndu
- Rattinooje ɓanndu
- Hollaande e ɓanndu
- Fijirɗe renndo
Waɗde, hollaade hoore mum, faamde e golle ngeringaaji
Hollaande kere e mettere
- Ngeringaaji yiyde
- Njangirde jimol
- Hollaande e golle
Heɓde cuuɗi limgol arani
- Tawde limooje
- Sifaaji e mawnguuji
- Miijo e toowngal
Yiyde aduna
Tawde e yiyde
- Waktu e nokku
- Gannde tagoore
- Kuuje e kuuje
- Limoore
Darnde Maama'en Ndun Maana
Kawtal Ngartal Ngartal Ngartal Ngal Siwtorii
Onon ngoni jannginooɓe ɓiɓɓe mon arandeeji, kadi darnde mon e janngirde maɓɓe no waɗi maana mawɗo ngam heɓde nasaraaku. Duɗal sukaaɓe leslesal no golloo e kawtal mawngal e yimɓe galleeji ngam heɓde jannginooɓe gooto.
Min no mbelnira on yo on njokku yeewtere duumotoonde e jannginoowo ɓiɗɗo mon, yo on kaɓɓindira e denndaangal batuuji e kewuuji duɗal, kadi yo on njooɗo e humpitooji baɗaaɗi e deftere jokkondiral, e imel, walla e blog duɗal.
Jokkodiral Ñande kala
Wiccitondirɗe e wakkatiiji jaɓɓondiral e yaltugol ngam rewtinde ɓamtaare ɓiɗɗo mon
- Deftere jokkondiral
- Binndi e nder kilasi
- Mesaasji e imel, SMS, blog.
Darnde Goonɗingol
Yeewtere kuwtorteeɗe ngam yeewtidde e ɓamtaare e haajuuji keewɗi
- Ko famɗi fof laabi ɗiɗi e hitaande
- So ina haani, e nder jaŋde
- Jaabaaji keewɗi
Darnde Hakkille
Wakkatiiji welweli e janngirɗi udditiiɗi e yimɓe galleeji
- Juulde duɗal
- Yaltugol duɗal
- Ateliyeeji maama'en e ɓiɓɓe
Ko fii hitaande kala:
Ɓiɓɓe maaɓɓe foti anndude saa'i mo a yottoto e janngirde subaka, mo heɓatoo ɓe, maana ɓe ñaamoo e restoraŋ walla ɓe jokkoo e jaŋde caggal janngirde.
Jottor saa'i mo a nawta ɓe subaka, kadi e saa'i mo a heɓata ɓe.
Yottagol ɓiɓɓe maaɓɓe e sahaa kala, gila e darorɗe janngirde lesre, ko huunde himmiinde fii yo ɓiɓɓe maaɓɓe yaajoo e moƴƴude.
Waasagol e Retaade:
- Waasagol fof ko foti habreede e holleede sabu mum. A jaaraama yo a acca mesaas e telefoon janngirde 04 72 65 39 91 walla e imel e aderes : [email protected].
- Janngingol ko foti gila e duuɓi tati. Waasagol ngol alaa sabu anndaaɗo, waasagol fof ko fotata anndineede e ardiiɓe janngirde.
- Ɓiɓɓe foti arde e saa'i. Retaade fof ko fotata bonnude golle janngirde.
Toppagol nder janngirde:
Honno kala gure, janngirde woodi binndol ngol hollirta hakkeeji e golle kala e kaayitaaji mawɗi ɗi foti reweede. Winndugo ɓiɗɗo e janngirde hollirta yo baabiraaɓe jaɓi kaayitaaji ɗi. Kaayitaaji ɗi ko fotata hokkeede on e fuɗɗoode hitaande janngirde, kadi ko fotata winndeede e anndeede e kala.
Ndaarde telefoon e baabiraaɓe ko harminaaɗo e nder janngirde. Roñu wakkati ngam haala e ɓiɓɓe maaɗa e e mawɓe janngirde!
Comci / Demngal hoore mum:
- Wom ɓiɓɓe maaɗa e comci laaɓɗi, ngam ɓe mbaawa jaŋde e saato ɓe hoore maɓɓe.
- Yahuɗe comci ɗiɗi, jokkere enɗam, comci ɗiɗi, comci ɗiɗi e comci caɗɗi!
- Winndu innde ɓiɗɗo maaɗa e comci, kosam, e doudou maɓɓe.
- Janngin ɓe yo ɓe mbaawa hoore maɓɓe! Nafo demngal hoore mum e galle, ɗum walla ɓe e janngirde...
Cellal e moƴƴere ɓiɓɓe:
- Ɓiɓɓe ñawɓe mbaawaa jaɓeede e janngirde, kadi min ngalaa hakke hokkude leɗɗe. So ɓiɗɗo ñawii, ko ɓuri moƴƴi ko yo o fooftu e galle mum, ɗum kadi haɗata ko yo o luncira ɓiɓɓe woɗɓe e gollooɓe.
- Ñawu kala nguuɗɗu ngu foti habreede e gardiiɗo. E yoga e sahaaji, a foti hokkude seedee cellal walla seedee mo alaa ñawu.
Laaɓal nguurndam: Ɓiɓɓe foti foondugol no feewi, kadi ɓe ñaamoo mburu subaka moƴƴo ko adii nde ɓe njahata janngirde ngam ɓe njoortu jaŋde maɓɓe no feewi!
Gongol:
Jaayɗe, sukaaɓe fof ɓe wonɓe e duuɓi tokoosi e duuɓi pamari ina gongola e ɗoɓaare nde ɓe feewni e leɗɗe gooto-gooto. Ndee sahaa gongol ko feccere mawnde e waktu janngirde, ko huunde himmunde e oo duuɓi.
Oɗon waawi wonde o reenataama ɗum e galle, kono gongaare hesere e golle duuɗɗe e nder janngirde maa ɓurɗo tiiɗde mo.
Ngam sukaaɓe ɓe fayi e jaŋngirde, maa mi naamndo on e fuɗɗoode hitaande sappoore ɓanndu (nde ɓe njaltata e leeso sukaaɓe mon), e kadi teppi e foondu so tawii ina haani.
Daɗɗito ko hokku sukaaɓe mon doudou walla kala ko o haani ngam wañeede e jam.
Ɗee geɗe maa ɓe njoɓɓere mon kala e njillu ngam on laɓɓina ɗe.
Kuugal e Kuuɗe Ɓeydiiɗe
Ñaamde Ekkol
Sarwiis kantin ina hokkee nguuraaji potɗi, dañɗi toon walla e jokkondiral nguleeki. Ñaamduuji ina kollitee, ina ƴeewa kadi nafooje nguura. Nguuraaji keertiiɗi ina mbaawi waɗeede e kollitoore seedantaagal safaara (PAI).
Jogaade Suka’en Caggal Ekkol
Ngam jaabaade caɗeele golle galleeji, garderie ina uddita subaka gila 7h30 haa jamma 18h00. Suka’en ina njokkee e yimɓe annduɓe ngam kuuɗe weltinooje e kisɗe.
Winnditorde e Njoɓdi
Winnditorde e sarwiis caggal ekkol ina waɗee e lewru suwee walla e sahaa hitaande. Tarifaaji ina njogitee e dogooje ngalu galleeji ngam tabbitaade wonde kala ina waawi heɓde ɗum. Ina foti wonde yontere hakkunde ñalawma winnditorde e ñalawma nde suka heddotoo e kantin.
Dosiye winnditorde timmunde (e seedantaagal ngalu, seedantaagal assurans, e kaɓirgal anndinoore) ina foti rokkeede e nokku KID.
KID Nokku Galleeji
52 rue Racine, sara mer.
04 78 03 67 84 : telefoŋ
- 8h30 haa 12h00 ñalnde aset, talaata, alarba, alhamisa e aljumaa.
- 14h00 haa 16h30 ñalnde aset, alarba e aljumaa.
Ina moƴƴi rokkude golle dijital e dow ko nafata, so tawii ina waawi.
Cellal, Kisal e Jom-Jomre
Cellal e kisal ɓiy-maa ko woni ko ɓuri himmude e amen. Duɗal ngal ina jogii doosɗe tiiɗɗe ngam waawde wallidde janngooɓe fof e waawde daranaade e wakkati kala so tawii ko wallude.
Doosɗe cellal
- PMI ina rewta cellal maɓɓe e nder Petite Section (jooɗagol e safrooɓe ko dole), e nder Moyenne Section kadi, tolniingo e ko heɓi sukaaɓe.
- Kuule jaɓɓogol keeriiɗe (PAI) ngam sukaaɓe jogiiɓe haajuuji safaara keeriiɗi.
- Doonteeji tawaaɗi e safrooɓe ɗi mbaɗaaka e doosɗe walla binndol safrooɓe ina harminaa.
- So tawii ko ñawuuji baɗɗi koɗɗum, ko wayi no coqueluche, Hépatite A, oreillons, rougeole, scarlatine, tuberculose, suka oo ina waawi ittireede duɗal fotde wakkati.
Kisal nokkuure
Duɗal ngal ina jogii kuule kisal gonɗe e doosɗe jooni. Kuule golle njoorɗo e wurtude e wakkati mette ina keewi waɗeede ngam janngooɓe paamniree ko wayi noon. Naatgol duɗal ngal ina waɗee e reentooɗe, wurtude janngooɓe kadi ina doosɗi.
Reentooɗe e hakkillaaji
Nokkuure janngirde jam ina tiiɗi. Min ina golla ñalnde kala e dow baawɗe ganndal-renndo sukaaɓe: no ɓe mbaawirta rewde miijooji, no ɓe mbaawirta reenirde fitinaaji, no ɓe mbaawirta teddinirde hoɓɓe. Kala jikku mo fottaa ina rewte e wakkati e jam, kono kadi e tiiɗɗum.
Allergiiji e haajuuji nguura keeriiɗi
So tawii ɓiy-maa ina jogii allergiiji nguura walla ina haajoo nguura keeriiɗo, kuugal jaɓɓogol keeriiɗi (PAI) ina waɗee e safrooɓe duɗal ngal. Aɗa waawi anndinde en kala tolniinɗe keeriiɗe gila e innde.
Ngam jokkondirde ngam nafoore suka maa
« Jaŋde ko jokkondirgol gartowal e nafoore janngooɓe fof. Omo waɗitoo e ko suka kala haajata, omo wallita ɗum e ƴellitaare mum. »
Fodoore men
Rokku suka kala nokkuure nde o heewi faroŋaare, nde o waawi mawnude, janngude e ƴellitde e dow jolngo mum koohoowo, e dow hoolaare timmunde.
Hoolaare mon
Min ngartoo e golle mon e ballal mon ngam wallitde suka mon e ndee njillu mawɗo e jaŋde sukaaɓe.
Minen ngartoo e jokkondirde
Dagaade taa yitto jokkondirde e amen ngam kala naamnal walla sunaare. Damal duɗal ngal udditaama e mon sahaa fof.
Kabaaruuji kuuɓtodinɗi
EMPU Château Gaillard - 20 rue Mongolfier - 69100 VILLEURBANNE
04 72 65 39 91
Kuule caggal duɗal (Mairie)
Jaɓɓorde caggal duɗal subaka: 7h30 / 7h55 - 8h20
Nyalawma janngirɗe / Caggal duɗal hakkunde nyalawma : gila 11h50 haa 13h50
Jaɓɓorde caggal duɗal jamma: gila 16h40 haa 18h
Jaɓɓorde guure caggal duɗal ñalnde aset subaka: 7h30/8h30 - 12h/12h30
Ardiiɓe kuule caggal duɗal :
M. Sampaio / M. Costedoat
Tel: 06 74 71 53 99
Catal renndo Buers
17 rue Pierre Joseph Proudhon
Jaɓɓorde guure ñalnde aset e ñalɗi jangirde
Jokkorɗe: 04 78 84 28 33
Min jaɓɓorii mon e pelle jaŋde men. Minen ngartoo e golle e jokkondirde ngam ƴellitaare e nafoore janngooɓe men fof !